Ja sitten se tärkeysjärjestysasia. Totesinkin aiemmin, että lähden auttamaan äitini muutossa toiselle paikkakunnalle. No, asiat saivat hieman dramaattisemman käänteen. Äitini pakatessaan nosteli laatikoita ja PAM sanoi selkä. Ensin luulimme lihaskivuksi, mutta vamma on osoittautunut murtumaksi. Muutto on kesken, auto tulee huomenna ja ei ole tietoa kestääkö äitini tämän kaupunkien välisen neljän tunnin ajomatkan. JÄi eilen vähän omat oireet vähemmälle ja jäävät tulevina päivinäkin. Perusterveys ja läheisten hyvinvointi nyt hetkeksi etusijalle. Hieman turhan raaka tapa saada muuta ajateltavaa. JOten häivyn muuttopuuhiin pariksi päiväksi.
Olossa ei uutta. Vatsa jomottelee tasaisesti, tiputtelua ei kuitenkaan vielä tule. Lämmöt illalla 36,7 eli minulle hurjat. PIeni toivo elää, vaikka massun tuntemukset on niin menkkamaisia. Kahtellaan!